Kristikunnan epäkristillisyyden syyt

Monet ihmiset suhtautuvat kristinuskoon hyvin ennakkoluuloisesti. Kristinuskoa pidetään monin paikoin länsimaissa ja niiden ulkopuolella väkivaltaisena uskontona.

Mistä johtuu että Jeesuksen seuraajiksi itseään kutsuvat ovat
täyttäneet historiakirjat tarinoilla verisistä uskonsodista, jotka muodossa tai toisessa jatkuvat yhä meidän päivinämme?

Pian apostolien kuoleman jälkeen kristillisyys alkoi rappeutua, kuten apostolit olivat itse ennustaneet (1.Ti 4:1, 2.Tes.2:3)

”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” Apostolien teot 20:29, 30

Loppujen lopuksi lähes kaikki alkukristillisyyden tavat oli vääristelty tai niistä oli luovuttu viimeistään kolmannelle ja neljännelle vuosisadalle tultaessa. Raamatullinen uskovan, varttuneemman upotuskaste oli muutettu vastasyntyneiden pirskotteluksi, Kristuksen kuoleman välikappaletta palvottiin kuten pakanat palvovat samaa symbolia, Jeesus oli korotettu Isänsä vertaiseksi ja hänen äitinsä oli ”Jumalansynnyttäjä”, auringonjumalan syntymäpäivästä tehtiin Kristuksen syntymäpäivä ja siihen liitettiin kaikki pakanalliset tavat. Samoin sunnuntai, auringonjumalan viikkopäivä, otettiin ”kristillisten” messujen pyhäpäiväksi. Jumalaa rukoiltiin pyhimysten kautta ja Raamatun opetukset ylösnousemuksesta ja kadotuksesta alkoivat hämärtyä.

Kun siis Jumalaa pyritään palvelemaan keinoin, joita Hän ei ole itse ilmoittanut ja varsinkin keinoin, jotka hän varta vasten on kieltänyt (kuten kuvainpalvonta ks.2.Mo 20:4,5), menetetään väkisinkin Hänen suosionsa ja Pyhä Henkensä ennemmin tai myöhemmin.

Jeesus sanoi osuvasti:

”Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.
Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana, mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'.” Matteus 15:6-9

Hän myös sanoi:

” Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.
Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
Matteus 7:15-23

Meidän ei tarvitse luoda montaakaan silmäystä kirkkohistoriaan ja maalliseen, kun huomaamme miten veren tahrimaa ja saastaista kristikunnan käytös on ollut kautta vuosisatojen.

Huomioikaamme vielä Jeesuksen esittämät
Suurimmat Käskyt:

"Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä." Markus 12:29-31

Olemme jo todenneet kristikunnan kirkkojen epäonnistuneen toisiksi suurimman käskyn noudattamisessa, mutta se on itse asiassa epäonnistunut ensin suurimmassa käskyssä. Toisessa käskyssä käy ilmi että meidän tulee rakastaa itseämme, jotta voimme rakastaa toisia. Meidän tulee myös rakastaa Jumalaa, jotta voimme rakastaa itseämme ja toisiamme.
Kristikunnan jumala on kuitenkin eri kuin Raamatun. Kirkko omaksui pakanallisen kolminaisuusopin ja korotti Jeesuksen Isänsä vertaiseksi, vaikka tämä itse sanoi: ”Isä on minua suurempi” (Joh.14:28, ks. myös 1.Kor.8:6; 11:3; 15:28).

Kun siis emme usko Jeesuksen ”uskontunnustusta”, heprealaista shemaa (5.Mo 6:4), jonka hän sisällytti Suurimman Käskyn alkuun, sen kivijalaksi, vaan jumiudumme kreikkalaisten kirkkoisien filosofiseen ja poliittiseen heteikköön, emme voi tuntea Jumalaa joka on Yksi. Jos siis emme pidä Suurinta Käskyä, eli rakasta Yhtä Jumalaa (joka on yksi persoona, ei kolme on meidän hyvin helppo olla pitämättä toistakaan, kuten historia todistaa.

Mutta pitäytykäämme me Jeesuksen uskossa, älkäämme ”Jeesus-uskonnossa”.